Tagit: linux server basics
Ohjesarja kattaa monitoimisen Linux-palvelimen asennuksen. Ohjeessa käytetty jakelu on Debian Linux 5.0.7, joka asennetaan ilman graafista käyttöympäristöä. Linux on erinomainen käyttöjärjestelmä palvelimiin - se on kevyt, tehokas, vakaa ja avoin (eli mm. ilmainen). Linuxille on saatavilla paljon laadukkaita ohjelmia, kuten Internetin suosituimmat HTTP- (Apache) ja DNS (BIND) -palvelinohjelmistot.
Tämä sarjan ensimmäinen osa ei kata käyttöjärjestelmän asennusta, vaan asennuksen jälkeisen peruskäytön. Kts. asennus seuraavassa kappaleessa
Asennettavaa palvelinta hallitaan tekstipohjaisesta terminaalista, joka voi olla paikallinen tai etäkäytettävä. Perinteisessä ympäristössä palvelimia on mukavampi hallita omalta tietokoneelta kuin paikalliselta konsolilta.
Ohjeen asennuksen ensivaiheet suoritetaan paikalliselta konsolilta tai VKVM-yhteyden yli. Ensimmäinen asennettava palvelu on SSH-palvelin, jonka avulla palvelinta voidaan hallita etänä.
Kun etäyhteys luodaan, järjestelmä kysyy ensimmäisenä käyttäjätunnuksia. Linuxin pääkäyttäjän käyttäjänimi on root. Pääkäyttäjällä on täydet oikeudet järjestelmään. Muilla käyttäjillä on enemmän tai vähemmän oikeuksia. Asennuksen aikana pääkäyttäjälle asetetaan salasana sekä luodaan yksi peruskäyttäjä.
Komentokehoitteeseen kirjoitetaan haluttu komento ja painetaan enteriä. Yksinkertaista. Ongelma lieneekin komentojen muistamisessa. Ensimmäinen vinkki käsittelee muistamista ja nopeaa kirjoitusta:
Sarkainnäppäimen (tab) painaminen kerran kirjoittaa komennon automaattisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkiksi kotikansioihin selatessa kirjoitat vain cd /h, painat sarkainnäppäintä ja komentoriville ilmestyy cd /home. Jos mahdollisuuksia on monia, kuten kirjoitettaessa cd /b vastaan tulee kansiot /bin ja /boot, paina sarkainnäppäintä kaksi kertaa nähdäksesi vaihtoehdot.
Linuxin hakemistorakenne koostuu juuresta /, jonka alla on hakemistoja. Ohjesarjassa käytetyt yleiset hakemistot ovat seuraavat:
| /etc | Sisältää ohjelmien asetustiedostoja usein omissa kansioissaan /etc -hakemiston alla |
|---|---|
| /etc/init.d | Sisältää taustaprosessien (daemon) hallinta-ohjemat. Lähes kaikki tämän ohjesarjan asennettavat ohjelmat ajetaan taustaprosesseina |
| /home | Käyttäjien omat tiedostot sijaitsevat täällä omassa kansiossa /home/kayttajanimi |
| /mnt | Liitetyt (mountatut) laitteet, osiot ja kansiot sijaitsevat täällä |
| /root | Pääkäyttäjän kotikansio ei ole /home -kansiossa vaan täällä |
| /var | Muuttuvat tiedostot, kuten HTTP-palvelimen julkiset tiedostot, sijaitsevat täällä |
Em. cd -komennolla siirrytään hakemistosta toiseen. Komennon perään kirjoitetaan halutun kansion nimi tai koko polku, joka alkaa kauttamerkillä.
Ohjesarjassa paljolti käytetty Nano-tekstimuokkain käynnistetään komennolla nano, jonka perässä on muokattavan tai luotavan tiedoston nimi mahdollisesti polkuineen.
Ctrl + c -näppäinyhdistelmällä lopetetaan useimpien ohjelmien suoritus. Mm. Nano lopetetaan Ctrl + x -näppäinyhdistelmällä.
Taustaprosesseja hallitaan kirjoittamalla ohjelman polku ja mahdolliset parametrit ohjelman perään, esimerkiksi DHCP-palvelimen voi uudelleenkäynnistää komennolla /etc/init.d/dhcp3-server restart
Komentokehotteen käytöstä voit lukea lisää mm. suomenkieliseltä Linux.fi -sivulta osoitteesta http://linux.fi/wiki/Komentorivin_perusteet
Ohjelmia asennetaan apt-get install ohjelmannimi -komennolla ja poistetaan apt-get remove ohjelmannimi -komennolla. Ennen ohjelmien asennusta tulee päivittää pakettiluettelot komennolla apt-get update. Itse ohjelmien päivitys tehdään apt-get upgrade -komennolla.
Ohjelmien asennus ja poisto vaatii käyttäjältä pääkäyttäjän oikeudet, jotka voit saada mm. su -komennolla, joka vaihtaa käyttäjätiliksi root-käyttäjän. Jos et tiedä ohjelman nimeä, voit käyttää apt-cache search hakusana -komentoa.
Tietokone sammutetaan (heti) komennolla shutdown -hP now ja käynnistetään uudelleen komennolla shutdown -r now.
Ohjeita ja usein myös esimerkkejä löydät man ohjelmaTaiAsia -komennolla.